Munasarjojen stimulaatio (kontrolloitu ovariaalistimulaatio, COS) on monien lapsettomuushoitojen keskeinen vaihe. Tavoitteena on kasvattaa samassa kierrossa useampia munasoluja, jotta IVF/ICSI- tai IUI-hoitojen onnistumismahdollisuudet paranevat. Nykyiset suositukset korostavat turvallisuutta, yksilöllistä annostelua ja tiivistä seurantaa maksimoimisen sijaan. Hyviä potilastietoja ja näyttöön perustuvia suosituksia tarjoavat muun muassa NICE, HFEA ja ESHRE.
Mitä on munasarjojen stimulaatio?
Tällä tarkoitetaan munasarjojen hormonaalista stimulointia tableteilla tai pistoksilla, jotta useampi follikkeli kasvaa. IVF/ICSI:ssa munasolut kerätään myöhemmin punktoimalla; IUI:ssa pyritään yleensä 1–3 kypsään follikkeliin monisikiöriskin rajoittamiseksi. Lopullinen kypsytys käynnistetään niin kutsutulla "trigger"-pistoksella (hCG tai GnRH-agonisti).
Tavoitteet & realistiset odotukset
Onnistunut stimulaatio ei tarkoita "mahdollisimman monta munasolua", vaan "riittävästi, turvallisesti ja laadullisesti sopivia munasoluja". Optimi riippuu iästä, AMH/AFC-arvoista, aiemmista hoidoista, menetelmästä (IUI vs. IVF/ICSI) ja laboratoriokapasiteetista. Hyvät keskukset säätelevät annoksia ja ajoitusta siten, että mahdollisuudet ja turvallisuus ovat tasapainossa; tätä korostavat kansainväliset suositukset.
Protokollat
Antagonistiprotokolla (lyhyt)
Usein käytetty standardi: päivittäiset FSH-/hMG-pistokset alkaen kierroksen päivänä 2–3; kun follikkelit alkavat kasvaa, GnRH-antagonisti estää ennenaikaisen LH-nousun. Lopuksi trigger hCG:llä tai GnRH-agonistilla. Edut: joustavuus, hyvä turvallisuusprofiili ja alhainen OHSS-riski.
Agonistiprotokolla (pitkä)
Downregulaatio GnRH-agonistilla ennen stimulaation aloittamista, minkä jälkeen FSH/hMG. Hyödyllinen tietyissä valituissa tilanteissa, mutta pidempi kesto ja mahdollisesti enemmän haittavaikutuksia.
Miedompi / natural-modified stimulaatio
Matalammat gonadotropiiniannokset tai tabletit (letrotsoli/klomifeeni), painotus vähempiin mutta riittäviin munasoluihin. Voi vähentää haittavaikutuksia ja kustannuksia; ei sovi kaikille potilaisille. Potilasystävällinen yleiskatsaus on saatavilla HFEA:n materiaalissa.
Lääkkeet
| Luokka | Tarkoitus | Esimerkkejä | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Gonadotropiinit (FSH/hMG) | Follikkelikasvu | FSH-ruiskut, hMG | Annostus AMH:n, AFC:n, iän, BMI:n ja aiemman vasteen mukaan |
| GnRH-antagonisti | Estää ennenaikaisen LH-nousun | Cetrorelix, Ganirelix | Yleinen lyhyessä protokollassa |
| GnRH-agonisti | Downregulaatio / trigger-vaihtoehto | Leuproreliini, Triptoreliini | Triggerinä vähentää OHSS-riskiä |
| Tabletit | Stimulaatio etenkin IUI:ssa tai miedossa hoitomuodossa | Letrotsoli, Klomifeeni | Edullinen, pienempi munasolumäärä |
| Progesteroni | Luteaalivaiheen tuki | Vaginaaliset kapselit/-geeli | Vakiokäytäntö IVF/ICSI:n jälkeen |
Potilasystävälliset tiedot lääkeaineista: HFEA: Fertility drugs.
Seuranta & aloituskriteerit
Ennen aloittamista selvitetään anamneesi, ultraäänitutkimus (AFC), hormonitasot (ml. AMH) ja alueesta riippuen infektioseulonnat lähtöriskin arvioimiseksi. Stimulaation aikana 2–4 ultraääniseurantaa ja tarvittaessa estradiolitestit ohjaavat annoksen säätöä ja triggerin ajoitusta.
- Aloituskriteerit: AMH/AFC, ikä, BMI, kuukautiskierron malli, aiemmat hoidot, samanaikaiset sairaudet.
- Tavoitekoot: IUI:ssa yleensä 1–3 johtavaa follikkelia; IVF/ICSI:ssa pyritään kohtuulliseen "hyvien" munasolujen määrään.
- Trigger: johtavien follikkelien halkaisija noin 17–20 mm (klinikkakohtainen).
Yleisiä suosituksia säätelyyn löytyy kansainvälisistä ohjeista kuten NICE ja ESHRE.
Eteneminen vaihe vaiheelta
- Aloitus: kierroksen päivä 2–3 tableteilla tai pistoksilla.
- Seuranta: ultraäänitutkimukset ja tarvittaessa E2-mittaukset annoksen säätöä varten; antagonisti käytetään follikkelikasvun ollessa riittävä.
- Trigger: hCG tai GnRH-agonisti lopulliseen kypsyttämiseen.
- Jatkotoimenpiteet: IVF/ICSI-keräys noin 34–36 h triggerin jälkeen; IUI toteutetaan pian laukaisun jälkeen.
- Luteaalivaihe: progesteroni klinikan protokollan mukaisesti.
Lisätietoa: menetelmäkatsaus IVF/ICSI, IUI sekä ero ICI/kotisinseminaation välillä.
Onnistuminen & munasolusaanto
Onnistumisasteet riippuvat voimakkaasti iästä, syystä, laboratorioketjusta ja alkion vaiheesta. Monet keskukset pyrkivät IVF/ICSI:ssa keskivertoiseen munasolumäärään; IUI:ssa usein riittää yksi johtava follikkeli. Ohjeistukset suosittelevat, että protokollan ja annoksen valinta perustuu yksilölliseen riskiarvioon, ei maksimoimiseen.
Turvallisuus & OHSS:n ehkäisy
OHSS (ovariaalinen hyperstimulaatio-oireyhtymä) on harvinainen mutta merkittävä komplikaatio. Riskitekijöitä ovat korkea AMH/AFC, PCOS, nuori ikä, korkeat E2-arvot ja aggressiivinen annostelu. Ehkäisykeinoja ovat antagonistiprotokolla, konservatiivinen annostelu, GnRH-agonisti-trigger, tarvittaessa "freeze-all" ja tiivis seuranta. Varoitusoireita ovat nopea painonnousu, kasvava vatsan ympärys/kipu, hengenahdistus ja jatkuva oksentelu. Potilasohjeita löytyy esim. NHS:n OHSS-sivulta.
Luteaalivaiheen tuki
IVF/ICSI:n jälkeen progesteronituki on käytännössä vakiokäytäntö; IUI:ssa käytäntö vaihtelee kansainvälisesti. Muodot ovat vaginaaligeeli, -kapselit tai harvemmin injektiot. Kesto yleensä raskaustestille asti tai varhaisen raskauden aikana – klinikan protokollan mukaisesti.
Vertailu & vaihtoehdot
| Lähestymistapa | Tyypillisesti | Edut | Huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| Antagonistiprotokolla | IVF/ICSI | Joustava, pienempi OHSS-riski | Päivittäiset pistokset, seurantatiheys |
| Agonistiprotokolla | Valikoidut indikaatiot | Suunniteltavuus, laboratoriollisia etuja | Pidempi kesto, voi aiheuttaa enemmän haittoja |
| Mild / natural-modified | IUI, miedompi IVF | Vähemmän haittoja, usein alhaisemmat kustannukset | Pienempi munasolumäärä; ei sovi kaikille profiileille |
Vähemmän lääkkeitä vaativat vaihtoehdot on esitelty potilasystävällisesti HFEA:n sivulla.
Milloin hakeutua lääkärin vastaanotolle?
Ota yhteyttä välittömästi, jos ilmenee voimakasta vatsakipua, hengenahdistusta, jatkuvaa oksentelua, huimausta, nopeaa painonnousua tai selvästi lisääntynyttä vatsanympäryksen laajuutta stimulaation aikana tai sen jälkeen. Myös jos follikkelien kasvu jää odotettua vähäisemmäksi, IUI:ssa kertyy toistuvasti liian monta follikkelia tai haittavaikutukset ovat voimakkaita, strategia tulee arvioida uudelleen. Munasarjojen stimulaatio kuuluu aina lääkärin hoitoon rakenteellisen seurannan kera.
Yhteenveto
Kansainvälisesti suositellaan yksilöllistä suunnittelua, tiivistä seurantaa ja riskien aktiivista hallintaa. Oikealla protokollavalinnalla, konservatiivisella annostuksella, turvallisella triggerillä ja selkeillä hälytysmerkeillä munasarjojen stimulaatio voidaan toteuttaa tehokkaasti ja vastuullisesti – sekä IUI:ssa että IVF/ICSI:ssa.