Onko siittiöiden luovutus kielletty? Sairaudet ja yllättävät esteet eri puolilla maailmaa

Mitä siittiöiden luovutuksesta poissulkeminen tarkoittaa

Hylkäyksen taustalla voi olla hyvin erilaisia päätöksiä. Kun ne erottaa toisistaan, ymmärtää myös eri siittiöpankkien näennäisesti ristiriitaiset vastaukset.

Poissulku luovutusohjelmasta

Löydös tai taustatieto ei täytä kyseisen ohjelman vaatimuksia. Päätös voi olla pitkäaikainen kertomatta mitään omasta kyvystä saada lapsia.

Tilapäinen luovutuksen lykkääminen

Infektion, altistuksen tai tietyn hoidon jälkeen tarvitaan odotusaika. Sen jälkeen soveltuvuus arvioidaan uudelleen.

Lisätutkimus

Maata tai sukua koskeva kysymys voi ensin johtaa kohdennettuun testiin tai erikoislääkärin arvioon. Kysymys ei itsessään vielä tarkoita poissulkua.

Rajoitettu käyttö

Luovutusta voidaan ehkä käyttää vain tietyssä tilanteessa, esimerkiksi luovuttajan tuntemalle henkilölle tai vastaanottavan osapuolen geneettisen selvityksen jälkeen.

Lisäksi laitoksilla on omat hyväksymiskriteerinsä. Yhdysvaltalainen lisääntymislääketieteen erikoisalayhdistys ASRM mainitsee esimerkiksi hyvän yleisterveyden ja sopivat siemennestearvot luovuttajavalinnan perustana. Näyte voi olla luovutusohjelmaan sopimaton, vaikka mies olisi lähtökohtaisesti hedelmällinen. ASRM: sukusolujen luovuttajien valinta

Tavalliset infektiosyyt: mitä taudinaiheuttajia tarkoitetaan

Lääketieteelliseen perusarvioon kuuluvat infektiotestit ja sairaushistoria. Erityisen tärkeää on, mitä tulos todella osoittaa ja onko aiempi infektio hoidettu onnistuneesti.

HIV, hepatiitti B, hepatiitti C, kuppa ja klamydia

Kyse on HIV-1:stä ja HIV-2:sta, hepatiitti B -viruksesta (HBV), hepatiitti C -viruksesta (HCV), kupan aiheuttavasta Treponema pallidum -bakteerista ja Chlamydia trachomatis -bakteerista. Tutkimuksilla pyritään estämään tartunta luovutuksen välityksellä. FDA: taudinaiheuttajat ja luovuttajatutkimukset Saksalainen TPG-Gewebeverordnung edellyttää toiselle henkilölle tehtävässä siittiöiden luovutuksessa negatiivisia tuloksia HIV 1:n ja 2:n, hepatiitti B:n ja C:n sekä kupan osalta. Klamydian osalta vaaditaan virtsasta tehtävä nukleiinihapon monistustesti (NAT), joka etsii taudinaiheuttajan perimää ja jonka tuloksen on oltava negatiivinen. TPG-GewV, liite 4, kohta 2

Hoidetut infektiot

Tippurin aiheuttaja on Neisseria gonorrhoeae -bakteeri. Kanada pitää viimeisten kahden kuukauden aikana diagnosoitua tai hoidettua klamydiaa tai tippuria lykkäyksen perusteena. Jos infektiosta ja hoidosta on pidempi aika, hoidon onnistuminen on dokumentoitava kuukausi hoidon päättymisen jälkeen. Parantunut infektio ei siis siellä automaattisesti tarkoita elinikäistä poissulkua. Health Canada: luovuttajan soveltuvuus

CMV: vasta-aineet eivät tarkoita aktiivista infektiota

CMV tarkoittaa sytomegalovirusta. Se voi tarttua kehon nesteiden, myös siemennesteen, välityksellä; raskaudenaikainen infektio voi vahingoittaa lasta. CDC: CMV ja tartuntatavat ASRM:n ohjeen mukaan aiemman tartunnan jälkeen todetut vasta-aineet eivät silti automaattisesti merkitse poissulkua. Ratkaisevaa on muun muassa aktiivisen infektion poissulkeminen, vastaanottajan CMV-tilanne ja tarvittava tiedonsaanti. ASRM: CMV-löydösten käsittely

Perinnölliset sairaudet: miksi tervettä kantajaa arvioidaan eri tavoin

Tässä ei ole kyse taudinaiheuttajasta vaan geenimuutoksista, jotka voivat periytyä lapselle. Ihminen voi itse olla terve ja silti kantaa tällaista muutosta. Monissa peittyvästi periytyvissä sairauksissa lapsen sairastumisriski syntyy vasta, kun hän perii kummaltakin geneettiseltä vanhemmalta vastaavan sairautta aiheuttavan geenimuutoksen. Siksi myös sen henkilön tutkimustulos voi olla tärkeä, jonka munasolua käytetään.

Kiinan Hunanin maakunnassa tehty tutkimus osoittaa, kuinka eri tavoin valinta voidaan tehdä: tutkittu siittiöpankki sulki pois hakijat, joilla oli viitteitä talassemian kantajuudesta tai G6PD-puutos. Talassemiat vaikuttavat veren punaisen väriaineen, hemoglobiinin, muodostumiseen. G6PD-puutoksessa glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasi-entsyymi ei toimi riittävästi, jolloin punasolut voivat hajota ennenaikaisesti. Vuonna 2022 julkaistu tutkimus kuvaa kyseisen laitoksen käytäntöä vuosina 2018–2021. Se ei osoita koko Kiinaa koskevaa kieltoa. Hunanin tutkimus, MedlinePlus: G6PD-puutos

Australialaisen Sperm Donors Australia -palveluntarjoajan ohjelmaan, johon klinikka rekrytoi luovuttajia, kuuluu monien perinnöllisten riskien tutkiminen. Löydös ei kuitenkaan johda kaikkialla samaan päätökseen: ASRM ei lähtökohtaisesti pidä soveltumattomina tiettyjen autosomissa peittyvästi periytyvien sairauksien terveitä kantajia, joille kantajuus ei aiheuta omaa terveysriskiä. Geenimuutos ja yhteisen lapsen riski ratkaisevat edelleen. Sperm Donors Australia: luovutusohjelma, ASRM: geneettinen valinta

Joskus tietoa yksinkertaisesti puuttuu: adoptoitu henkilö ei välttämättä tunne biologisten vanhempiensa ja isovanhempiensa sairaushistoriaa. ASRM suosittelee silloin yksilöllistä arviointia. Ongelma on puutteellinen riskiarvio, ei todettu sairaus. ASRM: tuntematon sukuhistoria

Kantajuuden ja yhteisen lapsen riskin yhteyttä selitetään artikkelissa kantajaseulonnasta ennen siittiöiden luovutusta.

HTLV-1, Chagasin tauti ja malaria: miksi alkuperää ja matkoja kysytään

Asuinpaikkaa tai alkuperää koskeva kysymys voi ensisijaisesti auttaa oikeiden testien valinnassa. Saksassa edellytetään ylimääräisiä HTLV-I-vasta-ainetestejä, jos luovuttaja asuu suuremman esiintyvyyden alueella tai on sieltä kotoisin. Myös vanhempien tai seksikumppanien alkuperä huomioidaan. Taustan mukaan voidaan lisätä malariaa tai Trypanosoma cruzi -loista koskevia tutkimuksia. TPG-GewV: lisätutkimukset

HTLV-1: virus, joka voi jäädä pitkään huomaamatta

Ihmisen T-lymfotrooppinen virus tyyppi 1 voi tarttua seksin välityksellä. Osalle tartunnan saaneista se aiheuttaa tietyn verisyövän, aikuisten T-soluleukemian tai T-solulymfooman, tai selkäydinsairauden. Monilla tartunnan saaneilla ei ole oireita. Siksi taustatiedot voivat perustella testin myös terveeltä vaikuttavalla hakijalla. WHO: HTLV-1 WHO mainitsee suuremman esiintyvyyden alueina muun muassa osia Japanista, Australiasta ja Tyynenmeren saarista. Kyse on alueellisista keskittymistä, ei näitä maita koskevasta yleiskiellosta. WHO: alueellinen esiintyvyys

Chagasin tauti: Trypanosoma cruzi -loinen

Tätä yksisoluista loista esiintyy etenkin Latinalaisessa Amerikassa. Se tarttuu siellä muun muassa kosketuksesta tartunnan saaneiden petoluteiden ulosteeseen; tartunta on mahdollinen myös verensiirron välityksellä sekä raskauden tai synnytyksen aikana. Pitkään huomaamattomana pysynyt infektio voi myöhemmin vaurioittaa sydäntä ja ruoansulatuselimistöä. Tämä selittää, miksi alkuperä ja aiempi oleskelu voivat johtaa tutkimukseen. WHO: Chagasin tauti

Malaria: Plasmodium-suvun loiset

Malarian aiheuttavat Plasmodium-suvun loiset, kuten P. falciparum ja P. vivax. Tartunta tapahtuu pääasiassa infektoituneiden Anopheles-hyttysten välityksellä. Matkakohde, mahdollinen altistus ja aiempi sairastuminen selittävät lääketieteellisen kysymyksen; kansalaisuus yksin ei vastaa siihen. WHO: malaria

Näiden taudinaiheuttajien tartuntatavat eroavat huomattavasti toisistaan. Se, että säädös edellyttää lisätestiä, ei itsessään todista tartuntaa luovutettujen siittiöiden välityksellä. Yksilöllisessä arvioinnissa ratkaisevat tarkka alue, matkan ajankohta ja mahdolliset sairaudet. Pelkkä maaluettelo ei riitä.

Brasilia: jopa denguerokote voi aiheuttaa luovutustauon

Juuri omaa terveyttä suojaava toimenpide voi siirtää luovutusaikaa. Brasilian terveysviranomainen Anvisa julkaisi maaliskuussa 2025 päivitetyt dengueen ja chikungunyaan liittyvät kriteerit munasolujen ja siittiöiden luovutukselle sekä hedelmöityshoidoille.

Aiheuttajat ovat denguevirus (DENV) ja chikungunyavirus (CHIKV). Molempia levittävät Aedes-hyttyset. Dengue voi aiheuttaa muun muassa vakavia verenvuotoja ja verenkiertohäiriöitä; chikungunya tunnetaan erityisesti joskus pitkään jatkuvista nivelvaivoista. WHO: dengue, WHO: chikungunya

• Denguen tai chikungunyan jälkeen Anvisa ilmoittaa 30 päivän lykkäyksen täydellisestä toipumisesta.
• Vakavan denguen jälkeen ilmoitettu aika on kuusi kuukautta täydellisestä toipumisesta.
• Eläviä heikennettyjä viruksia sisältävän denguerokotteen jälkeen edellytetään 30 päivän odotusaikaa.
• Myös seksikontakti henkilön kanssa, jolla on todettu dengue tai chikungunya viimeisten 30 päivän aikana, huomioidaan: aika on 30 päivää viimeisestä kontaktista.

Nämä määräaikaiset varotoimet koskevat myös ulkomaisia toimittajia epidemian koskettamilta alueilta, jos ne haluavat toimittaa munasoluja tai siittiöitä Brasiliaan. Vastaanottajamaan terveystilanne voi siis vaikuttaa siihen, mitä luovutuksia siittiöpankki saa viedä maasta. Anvisa: vuoden 2025 kriteerit, tarkat ehdot

Länsi-Niili ja Oropouche: mitä uusien riskien ilmaantuessa tapahtuu

Länsi-Niilin virus (WNV) leviää pääasiassa hyttysten välityksellä. Se voi aiheuttaa kuumetta ja vaikeissa tapauksissa aivo- tai aivokalvotulehduksen. Kanada huomioi todetun tai epäillyn WNV-infektion 120 päivän ajan diagnoosista tai sairauden alusta sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi. Kyse on tietystä infektiohistoriasta ja määräajasta. CDC: Länsi-Niilin tauti, Health Canada: WNV-kriteeri

Oropouchevirus (OROV) puolestaan osoittaa, kuinka varovaisesti uusia löydöksiä on tulkittava. Etelä- ja Keski-Amerikan sekä Karibian alueilla esiintyneiden epidemioiden ja yhden matkailijan siemennesteestä löytyneen lisääntymiskykyisen viruksen jälkeen Yhdysvaltain FDA julkaisi marraskuussa 2024 tiedotteen solu- ja kudosluovutuslaitoksille. Oropouche voi aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, nivelkipuja ja toisinaan hermoston sairauksia; sitä levittävät etenkin pienet verta imevät hyönteiset, erityisesti polttiaiset.

Viranomainen ei edellyttänyt erityistä Oropouche-testausohjelmaa eikä yleistä kieltoa jokaisen matkan jälkeen. Se ehdotti, että mahdollinen sairaus ja siihen sopivat oireet edellisten kuuden viikon aikana huomioitaisiin soveltuvuuspäätöksessä. Tämä on rajalliseen näyttöön perustuva varotoimiohje, ei osoitus tartunnasta siittiöiden luovutuksen välityksellä. FDA: Oropouche ja luovuttajien arviointi

Zika: miksi aiemmin oikea maavaroitus voi nyt olla väärä

Aiheuttaja on zikavirus eli ZIKV. Se tarttuu pääasiassa Aedes-hyttysten välityksellä mutta myös seksuaalisesti. Aikuisilla infektio jää usein huomaamatta tai on lievä; raskauden aikana se voi aiheuttaa lapselle vakavia epämuodostumia. Siksi zika oli lisääntymislääketieteelle erityisen merkityksellinen. CDC: zika ja raskausriskit

Zikaa voidaan testata. Käytössä on viruksen molekyylitestejä ja vasta-ainetestejä. Diagnostinen tutkimus ei kuitenkaan takaa siemennesteen käyttökelpoisuutta: negatiivinen verikoe voi tarkoittaa, ettei virus enää näy veressä, vaikka sitä on yhä siemennesteessä. Myös viruksen erittyminen sukupuolielinten eritteisiin voi vaihdella. CDC ei siksi suosittele näitä testejä seksuaalisen tartuttavuuden poissulkemiseen. CDC: zikatestit, CDC: testien rajoitukset seksuaalisessa tartunnassa

FDA perui 20. toukokuuta 2024 erityisen zikaohjeensa ihmisen solu- ja kudosluovutuksille. Perusteena olivat huomattavasti pienentyneet tapausmäärät ja tästä johtuva muuttunut merkitys mahdollisten luovuttajien kannalta. Laitokset saavat siksi lopettaa erityisen zikariskiseulonnan. Muutos perustuu epidemiologiseen tilanteeseen, ei negatiivisten testien antamaan takuuseen. FDA: ohjeen peruuttaminen ja perustelut

Vanha yhdysvaltalainen matkarajoitus voi siten olla vanhentunut, vaikka taudinaiheuttaja on edelleen lääketieteellisesti merkityksellinen. Toisessa maassa tehtävää luovutusta varten sen ajantasaiset vaatimukset on tarkistettava erikseen.

BSE ja vCJD: miksi Saksa, Irlanti ja Falklandinsaaret mainitaan

Näiden epätavallisten maakysymysten historiallinen tausta on Creutzfeldt–Jakobin taudin variantti (vCJD). Se liittyy BSE-tartunnan saaneista naudoista valmistettujen tuotteiden syömiseen. BSE tarkoittaa nautojen spongiformista enkefalopatiaa, arkikielessä hullun lehmän tautia. Aiheuttajat ovat prioneja eli sairaalloisesti väärin laskostuneita proteiineja. Ne eivät ole viruksia eivätkä bakteereja. CDC: BSE ja vCJD

vCJD vaurioittaa aivoja, johtaa kuolemaan ja voi ilmetä vasta vuosia altistumisen jälkeen. Tämä selittää kauas menneisyyteen ulottuvat kysymykset. Luovuttajaseulontaan ei ole FDA:n hyväksymää prionitestiä. Oleskelukriteeri on silti varotoimi, ei diagnoosi. CDC: pitkä itämisaika, FDA: luovuttajien prioniseulonnan rajoitus

FDA:n vuoden 2007 ohjeessa on kaksi erilaista maantieteellistä kriteeriä: yhteensä vähintään kolme kuukautta tätä tarkoitusta varten määritellyllä UK-alueella vuosina 1980–1996 sekä yhteensä vähintään viisi vuotta luetelluissa Euroopan maissa vuodesta 1980 lähtien. Saksa ja Irlannin tasavalta ovat Euroopan luettelossa. Pohjois-Irlanti ja jopa Falklandinsaaret kuuluvat tässä ohjeessa UK-ryhmään. Kyse on oleskelusta, ei kansalaisuudesta. FDA: kohta IV.E.23–25 ja liite 5

ASRM mainitsee Euroopassa oleskelua koskevan kriteerin myös vuoden 2024 luovutusohjeessaan. Maat eivät siis ole pelkkä internet-huhu. Ratkaisevia ovat kuitenkin määritellyt ajanjaksot ja oleskelun kesto; nykyinen lyhyt loma on eri asia. ASRM: Yhdysvaltain luovuttajaseulonta

Muita erityistapauksia: vanhat hormonihoidot, aivokalvosiirteet ja tatuoinnit

Jotkin poissulkukysymykset tuntuvat erikoisilta vain siksi, ettei niiden lääketieteellistä historiaa tunne. Kanadan luovuttajaohje kysyy esimerkiksi tietyistä aiemmista ihmisen kasvuhormonihoidoista sekä kovan aivokalvon eli dura materin siirteistä. Health Canada: lääketieteelliset poissulkukriteerit

Taustalla on iatrogeeninen Creutzfeldt–Jakobin tauti eli lääketieteellisten toimenpiteiden välityksellä tarttunut CJD. Historiallisesti vainajien aivolisäkkeistä saadut kasvuhormonivalmisteet tai saastuneet aivokalvosiirteet saattoivat välittää prioneja. Kyse on tästä tietystä hoitohistoriasta, ei kaikesta nykyisestä hormonihoidosta eikä automaattisesti BSE:hen liittyvästä vCJD:stä. FDA: iatrogeeninen CJD ja historialliset valmisteet

Myös tatuoinneissa tarvitaan muutakin kuin kyllä tai ei. Kanada mainitsee esimerkiksi edellisten kuuden kuukauden aikana tehdyt tatuoinnit ja lävistykset, joissa ei käytetty steriilejä menetelmiä. Ratkaiseva asia on toimenpiteen mahdollinen infektioriski. Health Canada: sairaushistoria ja altistukset

Eläinperäiset siirteet: miksi läheiset kontaktitkin voivat vaikuttaa

Harvinainen erityistapaus on ksenotransplantaatio: hoito elävillä eläinten soluilla, kudoksilla tai elimillä. FDA huomioi tunnettujen ja vielä tuntemattomien eläinperäisten taudinaiheuttajien mahdollisen tartunnan. Kyse on siis joukosta mahdollisia infektioriskejä, ei yksittäisestä jo diagnosoidusta sairaudesta. FDA: ksenotransplantaation tausta

Luovuttajaohje kattaa myös tietyt läheiset kontaktit, jos kehon nesteiden vaihtuminen on ollut mahdollista. Esimerkkeinä mainitaan seksikumppanit tai partahöylien ja hammasharjojen yhteiskäyttö. Pelkkä yhdessä asuminen ei riitä. Suosituksessa on myös tuotekohtaisia poikkeuksia. FDA: kohta IV.E.29

Ratkaiseva sana on elävä: sama ohje rajaa nimenomaisesti näiden ksenotransplantaatiotuotteiden ulkopuolelle elottomasta eläinmateriaalista valmistetut lääkinnälliset laitteet, kuten tietyt sian sydänläpät. Myös hyvin epätavallisen kysymyksen kohdalla tarkka hoito on selvitettävä.

Kun sopiva testi korvaa maakysymyksen: HIV-1:n ryhmä O

Erityisen havainnollinen tapaus on HIV-1:n ryhmä O, yksi HIV-1:n muodoista. FDA:n vuoden 2007 ohjeessa on sitä varten kysymyksiä tietyistä Afrikan maista, kuten Kamerunista, Gabonista ja Päiväntasaajan Guineasta. Kyse on tietystä taudinaiheuttajan muunnoksesta ja sen havaitsemisesta testeillä.

Ratkaiseva rajaus on jo samassa ohjeessa: jos laitos käyttää FDA:n hyväksymää HIV-vasta-aineseulontatestiä, jonka käyttötarkoitus kattaa nimenomaisesti ryhmän O tunnistamisen, se saa jättää nämä maakysymykset pois. Pelkkien maiden nimien toistaminen sivuuttaa juuri tämän poikkeuksen. FDA: kohta IV.E.27–28 ja sitä seuraava huomautus

Mikä on muuttunut: HIV, seksikäyttäytyminen ja BSE-varotoimet

Jotkin aiemmat poissulut on sittemmin nimenomaisesti arvioitu uudelleen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa marraskuun 2024 lakimuutos sallii HIV-positiivisten luovutukset tutuille vastaanottajille tietyin ehdoin. Valvova viranomainen HFEA mainitsee muun muassa vähintään kuuden kuukauden HIV-lääkehoidon ja kaksi vaadittua verikoetta, jotka vahvistavat riittävän matalan veren virusmäärän. Vastaanottajille on annettava tarvittavat tiedot ja heidän on suostuttava; myös klinikalla on oltava lupa tarjota toimenpidettä.

Tämä poikkeus koskee tuttuja vastaanottajia. Se ei avaa tavallista siittiöpankkiluovutusta tuntemattomille henkilöille. Esimerkki osoittaa, miksi jopa väite HIV:n aina merkitsemästä ehdottomasta luovutuskiellosta olisi liian yleistävä. HFEA: luovutukset tutuille vastaanottajille hoidetun HIV:n yhteydessä

Myös Kanada muutti valintakriteerejään vuonna 2024: tarkkaa seksikäyttäytymistä koskevat kysymykset korvasivat aiemman yleisen poissulun, joka perustui miesten seksikontakteihin miesten kanssa. Nykyinen ohje huomioi esimerkiksi tietyt uudet tai useat seksikontaktit yhdessä anaaliyhdynnän kanssa. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole sairaus; arvioinnin kohteena on määritelty altistus. Health Canada: muuttuneet valintakriteerit, nykyiset kriteerit

Yhdysvaltain BSE-varotoimissa FDA poisti vuonna 2022 uusia riskiarvioita seuraten tiettyjä maantieteellisiä verenluovutuksen lykkäyksiä. Siittiöiden luovutuksen vaatimukset eivät muuttuneet tämän vuoksi automaattisesti. Siksi henkilö, joka saa taas luovuttaa verta, ei välttämättä täytä siittiöpankin vaatimuksia. FDA: muutos verelle ja veren komponenteille

Miksi sama luovutus hyväksytään yhdessä maassa mutta ei toisessa

Mukana on useita tasoja: paikallinen terveystilanne, vaaditut tutkimukset, luovutuksen muoto ja vastaanottajamaan ehdot. Brasilialaisen maahantuojan on esimerkiksi huomioitava paikalliset Anvisan määräykset. Brittiläistä poikkeusta tutuille HIV-positiivisille luovuttajille ei voi sellaisenaan siirtää ulkomaiseen käyttöön. Anvisa: maahantuodut luovutukset, HFEA: viennin rajoitukset

Myös lähteen asema on tärkeä. Syyskuun 14. päivänä 2026 FDA luokittelee tammikuussa 2025 julkaisemansa uuden yleisen luovuttajien soveltuvuusohjeen edelleen luonnokseksi, jota ei ole tarkoitettu toimeenpantavaksi. Luonnos ei ole jo voimassa oleva korvaava ohje. Toisaalta vanhemmassa asiantuntijakatsauksessa voi yhä olla kriteerejä, joita myöhempi viranomaistiedote on muuttanut. FDA: ohjeen asema

Hylkäyksen yhteydessä kannattaakin kysyä tarkkaa kriteeriä. Vasta sitten voidaan selvittää, onko päätös pysyvä, onko odotusaika yhä kesken vai olisiko luovutus mahdollista toisenlaisilla ehdoilla.

Näin selvität mahdollisen esteen ennen hakemista

Sinun ei tarvitse tulkita sääntöjä lääketieteellisesti itse. Lyhyt yhteenveto taustastasi auttaa kuitenkin siittiöpankkia arvioimaan tilanteesi.

• Kirjaa aiemmat asuinpaikat ja pitkät oleskelut sekä maa, ajanjakso ja arvioitu kokonaiskesto.
• Lisää viimeaikaiset matkat, rokotukset, erityiset hoidot ja suvussa tiedossa olevat sairaudet.
• Pidä hoidettujen infektioiden osalta saatavilla tutkimustulokset, hoidon ajankohta ja dokumentaatio hoidon onnistumisesta.
• Jos sinut hylätään, kysy: onko kyse pysyvästä poissulusta, lykkäyksestä tiettyyn päivään vai vielä puuttuvasta tutkimuksesta?
• Selvitä, koskeeko päätös kyseistä ohjelmaa, hoitomaata vai erityistä luovutustilannetta.

Myös toisessa hakemuksessa terveystietojen tulee pysyä täydellisinä. Artikkeli siittiöiden luovuttajien terveystiedoista selittää, mitkä tiedot ovat hyödyllisiä. Oppaat siittiöiden luovutuksesta Saksassa ja siittiöiden luovutuksesta Yhdysvalloissa syventävät kummankin maan käytäntöjä.

Lopuksi

Denguerokote, aiempi asuinpaikka tai geenitesti voivat vaikuttaa siittiöiden luovutukseen täysin eri syistä. Kun tuntee sairauden, tarkan ehdon ja säännön nykytilan, ymmärtää myös luovuttajakyselyn epätavalliset kysymykset. Hylkäys kertoo ensisijaisesti tästä luovutuksesta tässä ohjelmassa, ei yleisesti terveydestäsi tai hedelmällisyydestäsi.