Toteutumaton lapsitoive on monelle pariskunnalle yksi elämän kuormittavimmista vaiheista – ja silti kuvassa yhä usein oletetaan, että ongelma on ”yleensä naisessa”. Suuret tutkimusaineistot osoittavat kuitenkin, että miespuoliset tekijät ovat osallisina kokonaan tai osittain noin puolessa tapauksista; maailmanlaajuisesti on arvioitu, että suunnilleen joka kuudes ihminen kohtaa jossain elämänsä vaiheessa hedelmättömyyttä. Tässä artikkelissa keskitymme miehen näkökulmaan: mitä ”miespuolinen hedelmättömyys” tarkalleen tarkoittaa, mitkä syyt ovat mahdollisia, miten hyvä selvitys etenee ja mitä hoitovaihtoehtoja todellisuudessa on – elämäntapamuutoksista IVF:ään ja ICSI:hin – jotta voit arvioida paremmin, mitkä seuraavat askeleet ovat sinulle tai teille järkeviä.
Mitä miespuolinen hedelmättömyys on?
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee hedelmättömyyden tilanteeksi, jossa raskautta ei ole saatu aikaan vähintään kahdentoista kuukauden säännöllisestä, suojautumattomasta yhdynnästä. Tämä määritelmä koskee kaikkia sukupuolia – syy voi olla miehessä, naisessa, molemmissa tai jäädä diagnostiikasta huolimatta epäselväksi.
Miespuolisessa hedelmättömyydessä keskiössä on se, että siittiöiden laatu tai määrä ei riitä luonnollisen raskauden synnyttämiseen tai ylläpitämiseen. Lääkärit erottavat:
- Primaarinen hedelmättömyys: Et ole aiemmin siittänyt lasta.
- Sekundaarinen hedelmättömyys: Aiemmin on ollut raskaus, mutta myöhemmin raskauteen ei päästä lapsitoiveesta huolimatta.
Tärkeää on: lievästi poikkeava spermiogrammi ei vielä ole diagnoosi. Siittiöarvot vaihtelevat, ja ne on aina arvioitava yhdessä aikaisemman sairaushistorian, iän, mahdollisten sairauksien ja kumppanin hedelmällisyyden kanssa.
Yleiset syyt miespuoliseen hedelmättömyyteen
Euroopan urologiyhdistyksen ajantasainen ohjeistus kuvaa useita tyypillisiä syitä. Usein taustalla on samanaikaisesti useita tekijöitä.
Ongelmia siittiöiden tuotannossa
Siittiöitä tuotetaan kiveksissä. Jos tuotanto häiriintyy, voi syntyä liian vähän siittiöitä (oligozoospermia), heikentynyt liikkuvuus (asteennozoospermia) tai poikkeava muoto (teratozoospermia). Tavallisia aiheuttajia ovat kiveslaskeuma lapsuudessa, kivesvammat, sytostaatti- tai sädehoito, vakavat infektiot tai hormonaaliset häiriöt.
Varikotseele (kiveksen laskimoiden laajentuma)
Varikotseele on kivespussin laskimoiden laajentuma, joka voi aiheuttaa lämmön kertymistä ja häiritä siittiöiden kypsymistä. Monet miehet voivat olla oireettomia, mutta varikotseele on merkityksellinen erityisesti silloin, kun siemennesteen laatu on heikentynyt ja on lapsitoive.
- Diagnoosi: Palpaatio ja Doppler-ultraäänitutkimus urologian tai andro- logian vastaanotolla.
- Hoito: Mikrokirurginen ligaatio tai embolisaatio selkeän indikaation yhteydessä.
Siemenjohtimien tai muiden POISTEiden tukokset
Jos siemenjohtimet tai tiehyet ovat tukossa, arpeutuneet tai synnynnäisesti puuttuvat, siittiöt eivät pääse ejakulaattiin tai niitä on vain vähän. Syitä voivat olla aiemmat leikkaukset, tulehdukset, synnynnäiset poikkeavuudet tai vasektomia.
Joissain tapauksissa johtojen toiminta voidaan rekonstruoida. Jos se ei ole mahdollista, siittiöitä voidaan usein kerätä suoraan kiveksestä tai lisäkiveksestä ja käyttää ICSI:ssa.
Hormonihäiriöt
Kiveksen toiminta on tiiviisti yhteydessä aivolisäkkeen ja aivojen tuottamiin hormoneihin. Tämän akselin häiriöt – esimerkiksi kasvainten, vammojen, perinnöllisten sairauksien tai lääkkeiden seurauksena – voivat aiheuttaa siittiöiden tuotannon romahtamisen tai sen puuttumisen.
- Tavallisia tilanteita: Testosteronin puute, muuttuneet LH-/FSH-arvot, kohonnut prolaktiini tai kilpirauhasen sairaudet.
- Hoito: Perussairauden hoito, tarvittaessa hormonaalinen stimulointi (esim. hCG, FSH) tiiviissä seurannassa.
Geneettiset syyt
Geneettiset muutokset, kuten Klinefelterin oireyhtymä (47,XXY), Y-kromosomin mikrodeleetio tai CFTR-mutaatiot siemenjohtimen puuttuessa, voivat rajoittaa tai estää siittiöiden tuotannon. Tässä yhteydessä perinnöllisyysneuvonta on olennainen osa diagnostiikkaa.
Tulehdukset ja infektiot
Kivesten, lisäkivesten tai eturauhasen tulehdukset voivat vahingoittaa siittiöitä ja aiheuttaa arpeutumista siemenväylissä. Tavallisia aikuisväestössä mukana olevia aiheuttajia ovat sukupuolitaudit, kuten klamydia tai tippuri, mutta myös esimerkiksi tuhkarokkoa seuraava kives- tulehdus voi vaikuttaa.
- Diagnoosi: Virtsa- ja pyyhe-näytteet, tarvittaessa vasta- aine- ja ultraäänitutkimukset.
- Hoito: Ohjeiden mukainen antibiootti- tai viruslääkitys sekä tarvittaessa partnerin hoito ja seuranta.
Elämäntavat, ympäristö ja työ
Tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, huumeet, ylipaino, vähäinen liikunta, univaje ja krooninen stressi voivat heikentää selvästi siittiöiden määrää ja laatua. Lisäksi ympäristömyrkyt, lämmön aiheuttama rasitus (sauna, tiukka vaatetus, läppäri sylissä) ja työpaikan kemikaalit vaikuttavat.
Idiopaattinen hedelmättömyys
Huolimatta nykyaikaisesta diagnostiikasta osalla miehistä syy jää epäselväksi. Tällöin puhutaan idiopaattisesta miespuolisesta hedelmättömyydestä. Elämäntapaan liittyvät toimet, realistinen tiedottaminen ja yksilöllinen hoitosuunnitelma ovat tällöin erityisen tärkeitä.
Elämäntavat ja siemennesteen laatu: mitä voit tehdä itse
Et voi vaikuttaa kaikkeen – mutta paljon enemmän kuin monet ajattelevat. Asiantuntijajärjestöt ja viranomaiset, kuten THL ja ESHRE, korostavat, että elämäntapatekijöillä on mitattavissa oleva vaikutus siittiöiden laatuun ja hormoneihin.
- Paino: Normaali BMI ja jo 5–10 % painonpudotus ylipainon yhteydessä voivat parantaa hormoneja ja siittiöarvoja.
- Ravitsemus: Runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyvää, palkokasveja, pähkinöitä ja hyviä kasviöljyjä; vähän voimakkaasti prosessoituja elintarvikkeita, sokeria ja transrasvoja.
- Liikunta: Vähintään 150 minuuttia kohtalaista aerobista liikuntaa ja yksi–kaksi voimaharjoitusta viikossa on hyvä ohje.
- Tupakointi ja alkoholi: Tupakoinnin lopettaminen on yksi tärkeimmistä toimista; alkoholia vain kohtuudella, jos mahdollista vähän.
- Uni: 7–8 tuntia hyvää unta melko säännöllisellä rytmillä tukee hormoneja ja palautumista.
- Stressi: Liikunta, rentoutustekniikat, valmennus tai psykoterapia voivat auttaa vähentämään kroonista stressiä.
Ravintolisät voivat olla hyödyllisiä, jos todetaan puutoksia (esim. D-vitamiini, sinkki, folaatti). ”Ihmeaineet” ilman diagnostiikkaa tuovat harvoin odotettua hyötyä.
Miehen diagnostikka: näin selvitys etenee
Hyvä selvitys miespuolisesta hedelmällisyydestä etenee loogisesti. Ihanteellisesti se tehdään andro- logisesti kokeneella urologilla, andro- login vastaanotolla tai hedelmällisyysklinikalla.
- Perusteellinen haastattelu (anamneesi): Lapsitoiveen kesto, kumppanin kuukautiskierron tiedot, aiemmat raskaudet, sairaudet, leikkaukset, infektiot, lääkkeet, huumeet, ammatti ja elämäntavat.
- Fyysinen tutkimus: Kivesvolyymi, lisäkivekset, siemenjohtimet, varikotseele, epämuodostumat, kipu tai paksunnokset.
- Spermiogrammi WHO-standardin mukaan: Siemennesteen tilavuuden, konsentraation, liikkuvuuden ja muodon analyysi. Usein näyte otetaan 2–7 päivän pidättyilyn jälkeen ja poikkeavuuksien yhteydessä otetaan toinen näyte muutaman viikon kuluttua. Perusteena on muun muassa WHO:n ajantasainen ohjekirja ihmisen ejakulaatin tutkimiseen.
- Hormoniprofiili: Testosteroni, LH, FSH, tarvittaessa prolaktiini ja kilpirauhasarvot kiveksen hormonaalisen säätelyn arvioimiseksi.
- Infektiodiagnostiikka: Virtsa- ja pyyhe-näytteet sukupuolitautien ja muiden mikro-organismien osoittamiseksi, tarvittaessa eturauhasseurauksen tai verikokeet.
- Geneettiset testit: Merkittävien poikkeavuuksien, azoospermian tai epämuodostumien yhteydessä: karyotyyppi, Y-mikrodeleetio, CFTR-mutaatiot ja muut epäilyn mukaan.
- Kuvantaminen: Kives- ja kivespussin ultraääni, tarvittaessa lisäkuvantamiset epäselvissä tapauksissa.
Tärkeää: tavoitteena ei ole löytää ”syyllistä”, vaan selkeys. Mitä tarkemmin lähtötilanne tunnetaan, sitä kohdennetummin hoitoa voidaan suunnitella.
Hoito ja hedelmöityshoito
Optimaalinen hoito riippuu tilanteestasi: syystä, iästä, lapsitoiveen kestosta, kumppanin hedelmällisyydestä, aiemmista hoidoista ja elämäntilanteesta. Luotettavat hedelmällisyysklinikat suosivat porrastettua lähestymistapaa.
Syyn kohdennettu hoito
- Varikotseele: Mikrokirurginen toimenpide tai embolisaatio, jos siemennesteen laatu on heikentynyt ja on lapsitoive.
- Hormonihäiriöt: Hypogonadismin tai muiden endokrinologisten häiriöiden hoito kohdennetulla hormonihoidolla.
- Tulehdukset: Antibiootti- tai viruslääkkeet, partnerin hoito ja kontrollitutkimukset.
- Lääkityksen muutos: Mahdollisuuksien mukaan vaihto lääkkeisiin, jotka eivät heikennä hedelmällisyyttä.
- Erektio- ja ejakulointiongelmat: Lääkitys, seksuaali- ja pariterapia sekä tarvittaessa tekniset apuvälineet yhdistelmänä.
Elämäntapamuutosten pitkäjänteinen toteutus
Ilman terveitä elämäntapoja edes paras lääketieteellinen hoito voi kohdata rajoitteita. Monet klinikat suosittelevat ennen tai hoitojen rinnalla kolmen–kuuden kuukauden aktiivista panostusta painoon, liikuntaan, uneen, päihteiden välttämiseen ja stressinhallintaan – sillä siittiön kypsyminen kestää suunnilleen kolme kuukautta.
Avustettu lisääntyminen (IVF, ICSI ym.)
Kun siemennesteen laatu tai muut tekijät sitä vaativat, käytetään lääketieteellisesti avustetun lisääntymisen tekniikoita. Hyvän yleiskatsauksen tarjoaa ESHRE:n potilasmateriaalit.
- IUI (intrauterina inseminaatio): Puhdistetut siittiöt asetetaan kohtuun ovulaation aikaan – sopii lievään miespuoliseen heikentymään.
- IVF (in vitro -fertilisaatio): Munasolut kerätään ja asetetaan laboratoriossa monien siittiöiden kanssa; hedelmöitys tapahtuu viljelyalustalla.
- ICSI (intratsytoplasminen siittiöinjektio): Yksi siittiö injisoidaan suoraan munasoluun. Tämä on standardi voimakkaasti heikentyneessä siemennesteessä tai epäonnistuneen IVF:n jälkeen.
- TESE/MESA: Siittiöiden keruu suoraan kiveksestä (TESE) tai lisäkiveksestä (MESA), jos ejakulaatissa ei havaita siittiöitä tai niitä on hyvin vähän.
- Kryokonservointi: Siittiöiden pakastus ennen sytostaatti- tai sädehoitoa tai ennen leikkauksia, jotka voivat vaarantaa hedelmällisyyden.
Mahdollisuudet ja ennuste
Mahdollisuuksien suuruus riippuu monesta tekijästä: hedelmättömyyden syystä, lapsitoiveen kestosta, molempien kumppaneiden iästä, kumppanin munasarjavarannosta, siemennesteen laadusta ja valituista hoidoista.
- Hoitoa vaativien syiden (esim. varikotseele, hormonaalinen epätasapaino, infektiot) kohdalla mahdollisuuksia usein voidaan merkittävästi parantaa.
- Elämäntapamuutokset vaativat aikaa, mutta voivat mitattavasti parantaa testosteronitasoja ja spermiogrammin arvoja.
- Geneettisissä syissä tai vaikeassa azoospermiassa vaihtoehdot ovat rajatumpia, mutta TESE/ICSI tai luovuttajan siittiöt ovat mahdollisia tapoja saada lapsi.
- Usein useat hoitokierroksetkaan eivät tuota toivottua tulosta – silloin voi olla järkevää pohtia vaihtoehtoja, kuten luovuttajan siittiöt, adoption tai elämä ilman omia lapsia.
Arviointia ja päätöksentekoa helpottaa strukturoitu neuvonta hedelmällisyysklinikoilla, joissa selkeästi kerrotaan eri strategioiden realistiset onnistumismahdollisuudet.
Psykososiaaliset näkökulmat: miehuus, häpeä ja kommunikaatio
Miespuolinen hedelmättömyys on enemmän kuin laboratoriotulos. Monet miehet kokevat havainnon ”syy saattaa olla minussa” loukkaavana. Yhteiskunnassa hedelmällisyys kytketään edelleen usein miehisyyteen – se luo painetta ja häpeää, vaikka hedelmättömyys on lääketieteellinen tila.
Monia auttaa:
- Avoin keskustelu kumppanin kanssa tunteista, huolista ja rajoista.
- Tietojen hakeminen luotettavista lähteistä sen sijaan, että luotettaisiin myytteihin ja puolitotuuksiin foorumeilla.
- Psykologinen tuki tai pariterapia, jos lapsitoive ottaa liikaa tilaa elämässä.
- Vertaistuki ja kokemusten jakaminen, esimerkiksi tukiryhmien tai verkkoyhteisöjen kautta.
Tärkeää on: heikentynyt siemennesteen laatu ei tee sinusta ”vähemmän miestä”. Se ei kerro luonteestasi, seksuaalisuudestasi tai arvostasi.
Milloin sinun kannattaa hakeutua lääkäriin?
Seuraavissa tilanteissa on hyvä aloittaa urologinen tai andro- loginen selvitys:
- Olette olleet noin kaksitoista kuukautta säännöllisesti suojaamattomassa yhdynnässä ilman raskautta.
- Olet aiemmin ollut kiveslaskeuma, kiveskiertymä tai sinulla on ollut leikkauksia nivus- tai sukupuolialueella.
- Huomaat kyhmyjä, kovettumia, selviä kokoeroja tai jatkuvaa kipua kiveksessä.
- Kivespussissa tuntuu ”matojen kaltaisia” suonia tai tunnet painon tunteen.
- Sinulla on pitkäaikaisia erektio- tai ejakulaatio-ongelmia.
- Olet saanut tai suunnittelet sytostaatti- tai sädehoitoa.
- Olet käyttänyt anabolisia steroideja tai kontrolloimattomia testosteronivalmisteita pitkään.
Akuutti voimakas kiveskipu on hätätilanne – tällöin hakeudu samana päivänä päivystykseen tai urologin vastaanotolle.
Käytännön muistilista: hyvin valmistautuneena hedelmällisyysneuvontaan
Pienehkö valmistautuminen tekee ensimmäisestä käynnistä hedelmällisyysklinikalla tai andro- logisella vastaanotolla rennomman – ja saat käynnistä enemmän irti:
- Kysy etukäteen, miten siemennäytteen luovutus järjestetään ja kuinka monta päivää pidättyilyä suositellaan.
- Kirjoita ylös kaikki lääkkeet, ravintolisät ja aiemmat hormonikuurit tai anabolisten steroidien käyttö.
- Ota mukaan olemassa olevat tutkimustulokset (spermiogrammit, hormonivasteet, leikkausraportit, lääkärikirjeet).
- Kysy omalta korvauksia antavalta taholta, mitä tutkimuksia ja hoitoja kokonaan tai osittain korvataan.
- Pohdi kumppanina, mitkä vaihtoehdot teille periaatteessa kelpaavat (esim. IVF/ICSI, TESE, luovuttajan siittiöt, adoptio).
- Kirjaa konkreettiset kysymykset, jotta mikään ei unohdu keskustelussa.
Yhteenveto
Miespuolinen hedelmättömyys on yleistä, mutta usein sekä lääketieteellisesti että emotionaalisesti varjossa; hyvä uutinen on, että monia syitä voidaan hoitaa tai ainakin parantaa, erityisesti jos aloitat rakenteellisen diagnostiikan varhain, tarkastelet elämäntapojasi rehellisesti ja valitset luotettavan hedelmällisyysklinikan kumppaniksi, jolloin voitte yhdessä tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, sopiiko teille spontaani raskaus, IVF tai ICSI, luovuttajan siittiöt, adoptio tai jokin muu elämänpolku – ilman syyllistämistä ja realistisella, myötätuntoisella otteella itseenne.