Sijaissynnytys voi joillekin tuntua viimeiseltä reitiltä vanhemmuuteen. Suomessa se on kuitenkin oikeudellisesti ei-sallittu käytäntö. Tässä artikkelissa käymme selkeästi läpi mallit, Suomen lainsäädännön, tyypilliset terveysriskit ja kustannusten suuruusluokat sekä ulkomailta löytyvät mallit – ja esittelemme samalla turvallisempia ja paremmin dokumentoituja vaihtoehtoja, joissa lapsen oikeudet ja läpinäkyvyys ovat keskiössä.
Mitä sijaissynnytys tarkoittaa
Sijaissynnytyksessä henkilö (sijaissynnyttäjä) kantaa raskauden toisten puolesta, ja vastuu lapsesta siirtyy syntymän jälkeen tarkoitetuille vanhemmille. Riippuen mallista sijaissynnyttäjällä voi olla tai ei olla geneettinen yhteys lapseen. Koska kyse on lääketieteellisistä, oikeudellisista ja eettisistä kysymyksistä, riippumaton neuvonta kaikille osapuolille on välttämätöntä.
Mallit: perinteinen vs. gestaationaalinen
Perinteinen sijaissynnytys: sijaissynnyttäjä luovuttaa oman munasolunsa ja on siten geneettisesti sukua lapselle. Tämä lisää oikeudellista ja emotionaalista monimutkaisuutta.
Gestaationaalinen sijaissynnytys: alkio luodaan tarkoitetun äidin tai munasolulahjoittajan munasoluista ja tarkoitetun isän tai siittiöluovuttajan siittiöistä, eikä sijaissynnyttäjällä ole geneettistä yhteyttä lapseen. Kansainvälisesti tämä malli on yleisempi.
Lainsäädäntö Suomessa
Suomessa sijaissynnytys ei ole sallittua. Hedelmöityshoidoista säädetään laissa Hedelmöityshoitolaki (1237/2006), joka kieltää hoidon antamisen tilanteissa, joissa tarkoituksena on lapsen luovuttaminen pysyvästi muille (sijaissynnytys). Laki määrittelee myös laajasti luovutettujen sukusolujen käytön ja rekisteröinnin. Lisäksi Suomessa äidiksi katsotaan synnyttänyt henkilö, eikä sijaissynnytyssopimuksilla ole täytäntöönpanokelpoisuutta.
Luovutettuihin sukusoluihin liittyen laissa on lapsen oikeus: täysi-ikäisenä (18 v) lapsella on oikeus saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys (katso mm. Finlexin säädöskokoelma ja THL:n koosteet: Finlex, THL).
Ulkomaille suuntautuvista järjestelyistä Suomen ulkoministeriö antaa yleisluontoisen ohjeistuksen: viranomaiset eivät suosittele sijaissynnytysjärjestelyjä ulkomailla eivätkä voi antaa sitovaa ennakkoneuvontaa, ja tapaukset käsitellään yksilöllisesti (ks. UM: Surrogacy abroad).
Asiakirjat & paluu ulkomaan synnytyksestä
Jos harkitset syntymää ulkomailla, tarvitset alusta alkaen suunnitelman: paikallinen sääntely ja vanhemmuuden tunnustaminen, syntymätodistuksen käytännöt, lapsen matkustusasiakirjat sekä miten Suomen viranomaiset käsittelevät vanhemmuuden ja kansalaisuuden. Ilman vahvaa oikeudellista pohjaa passit ja kotiinpaluu voivat viivästyä. Neutraalina prosessikuvauksena (ei maa-suositus) voi toimia myös EU:n Your Europe – Surrogacy ja Ison-Britannian GOV.UK: Surrogacy overseas.
Lääketieteelliset näkökulmat ja riskit
Sijaissynnytys nojaa yleensä IVF-hoitoihin. Tunnettuja riskejä ovat mm. hormonaaliset haitat (kuten munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä, OHSS), monisikiöraskaudet, ennenaikaisuuden ja raskauskomplikaatioiden lisääntyminen sekä psyykkinen kuormitus niin sijaissynnyttäjälle kuin tarkoitetuille vanhemmille. Suositeltavaa on riippumaton lääketieteellinen ja psykososiaalinen neuvonta ja varovainen alkionsiirtopolitiikka. Selkeää potilastietoa tarjoaa esimerkiksi HFEA (UK): Surrogacy sekä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu hoito-ohjeistus Care in Surrogacy.
Kustannuskehys maittain
Kokonaiskulut vaihtelevat voimakkaasti maan, mallin (altruistinen = kulujen korvaus, vs. kaupallinen = korvaus sallittu), IVF-syklien määrän, oikeusprosessien, vakuutusten ja matkustamisen mukaan. Kansainvälisesti puhutaan usein keskimääräisistä viisinumeroisista summista aina kuusinumeroluokkaan. Alla oleva taulukko on suuntaa-antava eikä suositus.
| Maa/alue | Oikeudellinen tilanne (lyhyesti) | Tavalliset maksut | Kokonaiskulut, karkea haarukka* |
|---|---|---|---|
| Suomi | Ei sallittu; synnyttänyt henkilö on äiti | — | — |
| Iso-Britannia | Altruistinen; Parental Order synnytyksen jälkeen | Tositteelliset kulut | keskitaso viisinumeroinen |
| Kanada | Altruistinen (fed.) | Kulujen korvaus | keskitaso viisinumeroinen |
| Yhdysvallat | Osavaltiokohtaista; usein kaupallinen sallittu | Korvaus + virasto/klinikka/oikeus | korkea viisinumeroinen – kuusinumeroinen |
| Kreikka | Tuomioistuimen lupa; säädelty | Korvaus sallittu | korkea viisinumeroinen |
| Georgia | Säännöt muutoksessa | Korvaus mahdollinen | keskitaso viisinumeroinen |
| Ukraina | Aiemmin kaupallinen; tilanne volatiili | Korvaus tyypillinen | korkea nelinumeroinen – keskitaso viisinumeroinen |
| Meksiko | Osavaltiokohtainen | Joissain osavaltioissa korvaus | laaja vaihteluväli |
| Etelä-Afrikka | Tuomioistuimen ennakkohyväksyntä | Altruistinen; dokumentoidut kulut | keskitaso viisinumeroinen |
| Australia/Uusi-Seelanti | Osavaltioittain; kaupallinen kielletty | Kulujen korvaus | matala–keskitaso viisinumeroinen |
| Ranska/Espanja/Portugali/Italia | Kielletty; tunnustaminen hankalaa | — | — |
| Alankomaat/Belgia/Tanska | Vahvasti rajoitettu | Kulut, jos sallitaan | matala–keskitaso viisinumeroinen |
| Puola/Tšekki | Harmaa alue; vaihteleva käytäntö | Tapauskohtaista | laaja vaihteluväli |
| Israel | Säännelty; komitean hyväksyntä | Korvaus/kulut | korkea viisinumeroinen |
*Suuntaa-antavia arvoja; riippuvat alueesta, sykli- ja vakuutusmääristä, oikeusprosesseista sekä oleskelun pituudesta. Altruistisissa malleissa (esim. UK, Kanada) korvataan yleensä vain tositeperusteiset kulut. EU-tasoinen katsaus: Your Europe.
Ulkomaat: mallit ja suuntaukset
Karkeasti ottaen on kolme mallia: kielto, altruistinen (kulujen korvaus) ja kaupallinen (korvaus sallittu). Kaikissa maissa olennaista on varmistaa sopimusten läpinäkyvyys, kliinisten standardien todennettavuus, vanhemmuuden tunnustamisen reitti sekä lapsen kansalaisuus- ja matkustusasiakirjat. Prosessikuvauksia ja varoituksia ulkomaanjärjestelyistä löytyy mm. GOV.UK – The Surrogacy Pathway ja HFEA.
Perheen perustamisen vaihtoehdot
- Adoptio/sijaisvanhemmuus: Viranomaisohjatut reitit, joissa lapsen etu on keskiössä ja tuki on rakenteistettu.
- Siittiöiden luovutus (donor insemination): Suomessa sallittu Hedelmöityshoitolain puitteissa. Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys; luovuttajalla ei ole juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia lasta kohtaan (ks. Finlex, THL).
- Muut hedelmöityshoidot: Vaihtelut ja ehdot riippuvat tilanteesta; hyödynnä Valviran/erikoissairaanhoidon ohjeita ja eettistä neuvontaa.
Tärkeä huomio & RattleStork-vaihtoehto
RattleStork ei tarjoa sijaissynnytystä eikä toimi alustana sijaissynnytysjärjestelyjen välittämiseen tai toteuttamiseen. Irtaudumme nimenomaisesti tällaisista palveluista.
Turvallisempana vaihtoehtona autamme Suomessa ihmisiä aloittamaan siittiöluovutukseen perustuvat perheenmuodostuksen reitit tiedolla, tarkistetuilla profiileilla ja ohjauksella luotettaviin neuvontapalveluihin – niin, että lääketieteellinen turvallisuus, dokumentaatio ja lapsen oikeudet pysyvät keskiössä.
Yhteenveto
Suomessa sijaissynnytys ei ole sallittu, ja käytännön järjestelyt ulkomailla ovat monimuotoisia ja muuttuvat nopeasti. Ilman vahvaa oikeudellista ja lääketieteellistä suunnitelmaa vanhemmuuden tunnustaminen, kansalaisuus ja kotiinpaluu voivat vaikeutua. Harkitse matalariskisempiä reittejä – siittiöluovutus, adoptio tai sijaisvanhemmuus – ja hae riippumatonta oikeudellista ja terveydenhuollon neuvontaa heti alussa.