Munasolusiirto 2025 – kustannukset, onnistumismahdollisuudet ja oikeudellinen tilanne Saksassa

Kirjoittajan kuva
Zappelphilipp Marx•

Yhä useammat parit Saksassa pohtivat Munasolusiirto koska raskaus luonnollisesti ei onnistu. Koska menettely on täällä edelleen kielletty, tie vie usein ulkomaille. Tämä opas kokoaa kaiken tärkeän – lääketieteellisestä prosessista kustannuksiin ja onnistumismahdollisuuksiin sekä tulevaan uudistuskeskusteluun.

Miten munasolusiirto etenee?

Hormonistimulaation jälkeen lääkärit ottavat luovuttajalta useita kypsiä munasoluja. Laboratoriossa ne hedelmöitetään koeputkihedelmöityksellä (IVF) tai intratsytoplasmaattisella siittiöinjektiolla (ICSI). Näin syntyneet alkiot siirretään sitten vastaanottajan kohtuun. Geneettisesti lapsi on luovuttajalta; Saksassa oikeudellisesti äitinä pidetään kuitenkin naista, joka synnyttää lapsen.

Miksi munasolusiirto on Saksassa kielletty?

Vuoden 1990 alkionsuojelulaki kieltää vieraan munasolun siirron. Hallituksen komissio suositteli huhtikuussa 2024 tiukasti säänneltyä vapauttamista, mutta liittopäivä ei ole vielä päättänyt asiasta. Siihen asti menettely on laiton. Rikosoikeudelliset seuraamukset uhkaavat ainoastaan lääketieteellistä henkilökuntaa, eivät potilaita.

Alkionsiirto – teoreettisesti sallittu, käytännössä harvinainen

Alkionsiirto on muodollisesti sallittua, mutta tiukat vaatimukset tekevät siitä tuskin käytännöllisen. Useimmat lapsettomuusklinikat eivät siksi tarjoa tätä vaihtoehtoa.

Perheoikeus: Kuka on äiti?

BGB:n § 1591 mukaan äiti on se, joka synnyttää lapsen. Jos lapsi syntyy ulkomailla tehdyn hoidon jälkeen, tämä syntymäperiaate voi olla ristiriidassa paikallisten säädösten kanssa, jotka painottavat enemmän geneettistä alkuperää.

Sijaisäitiys pysyy kiellettynä

Myös sijaisäitiys on Saksassa kielletty. Parit, jotka valitsevat tämän tien ulkomailla, joutuvat usein turvaamaan vanhemmuutensa palattuaan adoptiolla tai tunnustamispäätöksellä.

Lääketieteelliset riskit yleiskatsauksena

Luovuttajat: Hormonistimulaation tavalliset sivuvaikutukset vaihtelevat pahoinvoinnista päänsärkyyn. Vakava munasarjojen ylireagointioireyhtymä (OHSS) esiintyy noin yhdessä prosentissa hoitosykleistä Braat 2014. Munasolun poisto on minimaalisesti invasiivinen, mutta se on silti toimenpide, johon liittyy pieni verenvuoto- ja infektioriski. Vastaanottajat: Ruotsalainen rekisteritutkimus osoittaa, että munasolusiirron jälkeisillä raskauksilla on kaksinkertainen pre-eklampsiariski Magnusson 2021. Kun hoidot tehdään kokeneissa keskuksissa ja niitä seurataan tiiviisti, ne sujuvat yleensä ilman komplikaatioita.

Nykyiset onnistumismahdollisuudet

ESHRE:n uusin ART-raportti dokumentoi vuodelle 2019 kliinisen raskausprosentin olevan 50,5 prosenttia tuoretta alkionsiirtoa kohden ESHRE 2023. Yhdysvaltain terveysviraston CDC:n hedelmällisyysraportti ilmoittaa alle 30-vuotiaiden luovuttajien elävien syntymien osuuden olevan jo noin 55 prosenttia sykliä kohden CDC 2022. Huippuklinikat Espanjassa raportoivat modernin laboratorion ja geneettisen alkioseulonnan (PGT-A) ansiosta yli 65 prosentin onnistumisprosentteja Embriogyn 2024. Päätekijöinä ovat luovuttajan ikä ja terveydentila, alkion laatu ja laboratoriotiimin kokemus.

Maan vertailu – hinnat ja puitteet 2025

Maasta riippuen hoito, peruslääkkeet ja ensimmäinen matka maksavat 7 000–20 000 euroa. Tässä 13 suosituimman kohteen hinnat:

  • Espanja – 7 000 – 11 000 €, anonyymi luovutus, jopa 60 % onnistumisprosentti
  • Tšekki – 6 000 – 9 000 €, anonyymi luovutus, lyhyet jonot
  • Kreikka – 6 500 – 10 000 €, uudet jäljitettävyys säännöt
  • Portugali – 7 000 – 11 000 €, ei anonymiteettiä, lapsi saa tiedot 18-vuotiaana
  • Bulgaria – 5 500 – 8 500 €, anonyymi lahjoitus, enintään viisi lasta lahjoittajaa kohden
  • Ukraina – 5 000 – 8 000 €, liberaalit säännöt, poliittinen riski
  • Yhdysvallat – alkaen 15 000 €, avoin lahjoitus, kattavat geenitestit
  • Kanada – 10 000 – 14 000 €, altruistinen järjestelmä, lahjoittajat eivät saa palkkiota
  • Israel – 9 000 – 12 000 €, anonyymi lahjoitus, tiukat lääketieteelliset vaatimukset
  • Japani – 8 000 – 12 000 €, anonyymi lahjoitus, rajoitettu tiedonsaantioikeus
  • Unkari – 6 500 – 9 500 €, vain sukulaislahjoitus, ei anonymiteettiä
  • Georgia – 5 000 – 8 000 €, liberaalit lait, lyhyet odotusajat
  • Ranska – 7 000 – 11 000 €, ei anonymiteettiä vuodesta 2022

Klinikalle tulevien kustannusten lisäksi tulee lentojen, majoituksen ja usein useiden siirtymien kustannukset. Suunnittele siksi kokonaisbudjetiksi 12 000–20 000 euroa.

Näkymät: Onko uudistus tulossa?

Uusi lisääntymislääketieteen laki on eduskunnassa, mutta päätöstä odotetaan aikaisintaan vuonna 2026. Siihen asti saksalaisille pareille on vain ulkomaille meneminen vaihtoehtona.

Siemensiirto – nopea, laillinen vaihtoehto

Jos hedelmällisyysongelma on miehessä, on Siemensiirto Saksassa laillista ja organisatorisesti selvästi yksinkertaisempaa kuin ulkomainen munasolulahjoitus. RattleStork yhdistää toivovan vanhemmat varmennettuihin lahjoittajiin.

Yhteenveto

Niin kauan kuin munasolulahjoitus on Saksassa kielletty, tie vie ulkomaille – yhdistettynä suuriin kustannuksiin, lääketieteelliseen vaivaan ja oikeudellisiin haasteisiin. Päätöksen tehneiden tulisi käyttää erikoistuneita asianajajia, varautua useisiin yrityksiin ja valita luotettavat klinikat. Hyvä valmistautuminen on avain menestykseen.

Vastuuvapauslauseke: RattleStorkin sisältö on tarkoitettu vain yleisiä tieto- ja koulutustarkoituksia varten. Se ei ole lääketieteellistä, oikeudellista tai muuta ammatillista neuvontaa; mitään tiettyä lopputulosta ei taata. Tietojen käyttö tapahtuu omalla vastuullasi. Katso täydellinen vastuuvapauslauseke.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Ei, alkiosuojelulain (ESchG) mukaan Saksassa ei ole sallittua lahjoittaa munasoluja toiselle naiselle raskauden aikaansaamiseksi. Lääkärit, jotka tekevät niin, syyllistyvät rikokseen. Vastaanottaja ja lahjoittaja itse eivät kuitenkaan ole rikosoikeudellisesti vastuussa.

Lainsäädäntö pyrkii suojelemaan sekä lapsen etua että potentiaalista lahjoittajaa. Kriitikot pelkäävät myös munasolulahjoituksen kaupallistumista ja eettisiä ristiriitoja liittyen anonymiteettiin ja lapsen oikeuteen saada tietää geneettinen alkuperänsä.

Saksassa käytännössä ei. Alkiosuojelulaki kieltää nimenomaisesti vieraan munasolun siirron, jos sen tarkoituksena on saada raskaus aikaan toisella naisella. Käytännössä tämä vaihe on siis kielletty. Poikkeuksena ovat pelkät IVF-hoidot omilla munasoluilla.

Vuoden 1990 alkionsuojelulaki (ESchG) säätelee Saksassa keinotekoisesti tuotettujen alkioiden käsittelyä. Sen tarkoituksena on suojella ihmisarvoa ja se kieltää muun muassa sijaisäitiyden ja munasolujen lahjoittamisen, jos joku muu nainen kuin luovuttaja aikoo tulla raskaaksi.

Luovuttajaa stimuloidaan hormonaalisesti, jotta useat munasolut kypsyisivät samanaikaisesti. Nämä munasolut sitten punktoidaan ja hedelmöitetään siittiöillä (IVF tai ICSI). Tämän jälkeen alkiot siirretään vastaanottajan kohtuun, jotta hän kantaisi lapsen. Saksassa vieraan munasolun siirto ei ole laillista, minkä vuoksi parit usein matkustavat ulkomaille.

Hormonaalinen stimulointi voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai mielialan vaihteluita. Harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä munasarjojen liikastimulaatio-oireyhtymä (OHSS), joka voi olla vaarallinen. Myös munasolun poiston toimenpiteeseen (follikkelipunktio) liittyy tiettyjä, vaikkakin vähäisiä, riskejä, kuten infektioita tai verenvuotoa.

Saksassa oikeudellisesti äiti on aina nainen, joka synnyttää lapsen, riippumatta munasolun geneettisestä alkuperästä. Tämä tarkoittaa, että luovuttajalla ei ole oikeudellisia vaatimuksia tai velvollisuuksia lasta kohtaan, jos raskaus on tapahtunut ulkomailla.

Suosittuja kohteita ovat muun muassa Espanja, Tšekin tasavalta, Kreikka ja Ukraina, koska näissä maissa munasolun lahjoitus on laillista ja yleistä. Myös Yhdysvalloissa munasolun lahjoitus on laillista, ja siellä usein harjoitetaan avointa lahjoitusta, eli luovuttaja ei ole anonyymi.

Virallisesti jokaisella lapsella on oikeus saada tietää geneettinen alkuperänsä. Anonyymin munasolun lahjoituksen yhteydessä ulkomailla voi kuitenkin olla vaikeaa saada näitä tietoja myöhemmin oikeudellisesti varmistetusti. Tässä lahjoittajamaiden kansalliset lait ovat usein ristiriidassa Saksan tietosuoja- ja yksityisyydensuojalakien kanssa.

Kustannukset voivat vaihdella paljon. Maasta ja klinikasta riippuen ne ovat usein 4 000–10 000 euroa per hoitosykli, matkustus- ja majoituskuluja lukuun ottamatta. Jotkut klinikat tarjoavat paketteja, jotka sisältävät useita yrityksiä.

Yleensä eivät. Saksan lakisääteiset sairausvakuutukset eivät yleensä korvaa ulkomailla tehtyjen munasolun lahjoitusten kustannuksia, koska ne ovat täällä kiellettyjä. Yksityisissä sairausvakuutuksissa voi olla tapauskohtaisia sääntöjä, joten kannattaa tiedustella etukäteen tarkasti.

Ei, alkionsiirrossa siirretään jo hedelmöitettyjä munasoluja (alkioita), jotka ovat esimerkiksi lapsettomuusklinikalta "ylimääräisiä" ja jäädytettyjä. Munasolun lahjoituksessa sen sijaan otetaan tuoreita tai jäädytettyjä, mutta vielä hedelmöittämättömiä munasoluja, jotka hedelmöitetään laboratoriossa ennen vastaanottajalle siirtoa.

Onnistumisprosentit vaihtelevat klinikoittain ja riippuvat suuresti luovuttajan iästä. Keskimäärin mahdollisuudet tulla raskaaksi hoitosyklin aikana ovat 30 %–50 %. Nykyaikaiset hoitomenetelmät, kuten IVF ja ICSI, voivat parantaa tätä prosenttia entisestään.

Eettiset kysymykset liittyvät muun muassa lapsen oikeuteen saada tietää geneettinen alkuperänsä, toimenpiteen kaupallistamiseen sekä mahdollisiin hyväksikäyttöriskeihin luovuttajia kohtaan. Kriitikot pelkäävät, että erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevia naisia saatetaan houkutella lahjoittajiksi ilman, että he ovat täysin tietoisia terveydellisistä ja emotionaalisista seurauksista.

Oman munasolun jäädyttäminen – ns. sosiaalinen pakastus – on Saksassa sallittua, ja jotkut naiset käyttävät sitä siirtääkseen lapsitoiveensa terveydellisistä tai ammatillisista syistä myöhemmäksi. Näitä munasoluja ei kuitenkaan saa käyttää lahjoitukseen kolmansille osapuolille, koska se kuuluu myös alkionsuojelulain kieltojen piiriin.