Mitkä PrEP on ja mitä se ei ole
PrEP tarkoittaa esi‑altistusprofalaksia. Tarkoillä on HIV‑negatiivisten ihmisten ennaltaehkäisevä lääkitys tiettyihin HIV‑lääkkeisiin perustuen infektion estämiseksi. PrEP ei korvaa lääketieteellistä hoitoa, vaan kuuluu rakenteelliseen ehkäisykonseptiin, joka sisältää testit, neuvonnan ja säännöllisen seurannan. WHO: Ennalta altistuksen profilaksi (PrEP).
Tärkeää on selkeä rajaus: PrEP suojaa HIV:ltä, mutta ei muilta sukupuolitautien aiheuttajilta. Näissä tilanteissa testit, kondomit ja tarvittaessa rokotukset ovat edelleen tärkeitä.
Kuinka hyvin PrEP suojaa
Oikein käytettynä PrEP on erittäin tehokas. Suuret tutkimukset ja kansanterveystiedot osoittavat, että HIV‑riski seksikontakteissa voi pienentyä noin 99 prosentilla, kun PrEP otetaan säännöllisesti. CDC: PrEPin tehokkuus.
Keskeistä ei ole pelkkä prosenttiluku vaan se, mitä se käytännössä tarkoittaa. PrEP toimii luotettavasti, kun ratkaisevana ajanjaksona kehossa on riittävästi vaikuttavaa ainetta. Epäsäännöllinen käyttö on yleisin syy suojaavan vaikutuksen heikkenemiseen.
Kenëlle PrEP voi olla järkevää
PrEP ei ole suunnattu tietylle identiteetille, vaan tilanteille, joissa HIV‑riski on kohonnut. Se voi olla järkevä, jos muut suojauskeinot eivät yksin riitä tai niitä ei voi toteuttaa luotettavasti.
Tyypillisiä tilanteita ovat:
- seksi kumppaneiden kanssa, joiden HIV‑tila on tuntematon tai joilla ei ole varmistettua pysyvää virusvaimennusta
- usein vaihtuvat seksikumppanit, erityisesti jos kondomia ei käytetä johdonmukaisesti
- seksityö, riippuen toimintaympäristöstä ja suojautumismahdollisuuksista
- suhteet, joissa toinen osapuoli on HIV‑positiivinen ilman varmaa pysyvää virusvaimennusta
- tilanteet, joissa voidaan käyttää yhteistä ruiskuvälineistöä
Sopivuus omaan arkeen selviää parhaiten lyhyessä, rakenteellisessa neuvottelussa terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
PrEPin käyttömuodot
Kansainvälisesti päivittäinen suun kautta otettava PrEP on vakiomuoto. Lisäksi on tapahtumakohtaisia käyttökaavoja, joita ei kuitenkaan ole yhtä hyvin tutkittu kaikilla henkilöryhmillä eikä kaikissa maissa suositella.
Päivittäinen PrEP
Päivittäisessä PrEPissä otetaan yksi tabletti joka päivä. Etuna on tasainen lääkeainepitoisuus ja helppo rutiini. Monille tämä on luotettavin vaihtoehto, koska se ei riipu yksittäisistä tilanteista.
Tapahtumakohtainen PrEP
Tapahtumakohtainen PrEP otetaan odotettujen seksikontaktien ympärille. Se vaatii tarkkaa ajoitusta eikä sovi kaikille tai kaikkiin tilanteisiin. Lääkärin antama selkeä ohjaus on tässä erityisen tärkeää.
Milloin PrEP alkaa suojata
Kuinka nopeasti PrEP suojaa riippuu käyttökaavasta, kudostyypistä ja altistustyypistä. Siksi hoitosuositukset ovat usein varovaisia ja korostavat yksilöllistä neuvontaa alussa.
Aloitusvaiheessa on suositeltavaa ottaa PrEP johdonmukaisesti eikä tehdä oikoteitä, vaikka riski tuntuisi subjektiivisesti vähäiseltä.
Mitkä testit ja seurannat kuuluvat PrEPiin
PrEP liittyy aina lääketieteelliseen seurantaan. Ennen aloittamista HIV‑infektio on poissuljettava varmuudella, ja käytön aikana tarvitaan säännöllisiä kontrollitestejä. Usein suositellaan HIV‑testiä noin kolmen kuukauden välein, lisäksi tehdään tilanteen mukaisia muita tutkimuksia. Lisätietoja PrEPistä (esim. THL).
Tyypillisesti seuranta sisältää:
- HIV‑testi ennen aloittamista ja säännöllisin väliajoin
- testit muihin sukupuolitautien aiheuttajiin
- munuaistoiminnan seuranta
- ohjaus annostuksesta, sivuvaikutuksista ja lääke‑yhteenvaikutuksista
Tämä rakenne palvelee turvallisuutta. Erityisen tärkeää on varma HIV‑poissulku ennen aloittamista, koska PrEP ei sovellu olemassa olevan infektion hoitoon.
Sivuvaikutukset ja siedettävyys
Suurin osa ihmisistä sietää PrEPiä hyvin. Ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana voi esiintyä lieviä oireita, kuten pahoinvointia, päänsärkyä tai väsymystä, jotka yleensä häviävät. Pitkäaikaisesti erityishuomiota vaativat munuaisarvot ja joissain tilanteissa luuntiheys, minkä vuoksi säännöllinen seuranta kuuluu käyttöön.
Ajantasainen lääketieteellinen ohje löytyy S2k‑ohjeistosta HIV‑PrEPistä. S2k‑ohjeistus HIV‑PrEP.
Lääke‑yhteenvaikutukset ja samanaikainen lääkitys
Yhteenvaikutukset ovat yleensä harvinaisia mutta mahdollisia. Erityisesti merkityksellisiä ovat lääkkeet tai tilat, jotka rasittavat munuaisia. Avoin keskustelu kaikista säännöllisesti käytetyistä lääkkeistä kuuluu turvalliseen käyttöön.
PrEP parisuhteissa
Kiinteissä parisuhteissa PrEP voi tarjota lisäturvaa esimerkiksi, jos kumppanin HIV‑tila on epäselvä tai virusvaimennus ei ole vielä varmistunut. Yhteinen suunnitelma on usein hyödyllisempi kuin hiljaiset oletukset.
Jos HIV‑positiivisen henkilön virusmäärä on pysyvästi tavoitetasolla tai alle määriteltävän rajan, seksuaalinen tartuntariski on yleensä erittäin pieni. Silti PrEP voi siirtymävaiheissa tai epävarmuuden tunteessa tarjota oireettomuutta ja mielenrauhaa.
PrEP, raskaus ja lapsettoive
PrEP voi tietyissä tilanteissa liittyä lapsettoiveeseen tai raskauteen, esimerkiksi serodifferenttisissä suhteissa. Näissä tapauksissa yksilöllinen neuvonta on erityisen tärkeää hyötyjen ja seurannan sovittamiseksi.
PrEPin arkipäiväinen käyttö
PrEP toimii parhaiten, kun se ymmärretään osaksi selkeää suunnitelmaa. Tähän kuuluu säännöllinen lääkkeenotto, testit ja realistinen suhtautuminen riskeihin.
- kohtele PrEPiä osana päivittäistä rutiinia
- pidä seurantakäynnit luotettavasti
- selvitä oireet tai epävarmuus lääkärin kanssa ajoissa
- pidä STI‑testit osana seksuaaliterveyttä
Kustannukset ja käytännön järjestelyt
Pääsy hoitoon ja kustannukset vaihtelevat huomattavasti maittain. Joissain maissa PrEP kuuluu julkisen terveydenhuollon piiriin, toisissa se on yksityisrahoitteista tai liittyy tietyille ohjelmille.
Matkustaessa tai oleskellessa pitkään ulkomailla kannattaa etukäteen varmistaa, miten testit, reseptit ja lääkkeen saatavuus järjestetään.
Oikeudellinen ja sääntelykonteksti
Maan mukaan määräytyvät määräävät muun muassa reseptivaatimukset, seurantanormit, kustannusten korvaaminen ja saatavilla olevat valmisteet. Nämä säännöt voivat muuttua, joten ne kannattaa tarkistaa ajantasaisesti.
Kansainvälisille lukijoille: PrEP tulisi aina käyttää paikallisten lääketieteellisten ja oikeudellisten ohjeiden mukaisesti.
Myytit ja faktat PrEPistä
- Myytti: PrEP suojaa kaikilta sukupuolitaudeilta. Fakta: PrEP suojaa HIV:ltä, ei muilta STI:iltä.
- Myytti: PrEP on vain tiettyjen ryhmien käytössä. Fakta: Ratkaisevaa ovat riskitilanteet, ei identiteetti.
- Myytti: PrEP‑käyttäjä ei tarvitse testejä. Fakta: Säännölliset testit ovat olennainen osa turvallisuutta.
- Myytti: PrEP vahingoittaa välttämättä munuaisia. Fakta: Useimmat ihmiset sietävät PrEPiä hyvin; seuranta on ennaltaehkäisevää.
- Myytti: Epäsäännöllinen käyttö riittää. Fakta: Suoja riippuu pitkälti luotettavasta käytöstä.
- Myytti: PrEP ja PEP ovat sama asia. Fakta: PrEP on ennaltaehkäisevä, PEP annetaan jälkihoitona altistuksen jälkeen.
Milloin lääketieteellinen neuvonta on erityisen tärkeää
Myös jatkuvan PrEPin aikana on tilanteita, joissa uudelleenneuvonta on suositeltavaa tai tarpeen.
- oireet, jotka voivat viitata akuuttiin HIV‑infektioon
- pitkät lääkeottojen keskeytykset
- uudet lääkkeet tai sairaudet, jotka kuormittavat munuaisia
- raskauden, imetyksen tai konkreettisen lapsettoiveen suunnittelu
- toistuvat STI‑diagnoosit, jotka edellyttävät ehkäisyn strategian tarkistamista
Yhteenveto
PrEP on erittäin tehokas ja laajasti tutkittu keino HIV‑ehkäisyssä, kun sitä käytetään oikein. Se ei korvaa testejä eikä lääketieteellistä seurantaa, mutta osa selkeää ehkäisykonseptia voi se lisätä turvallisuutta merkittävästi. Tärkeitä asioita ovat realistiset odotukset, luotettava käyttö ja säännöllinen seuranta.
Neutraali kansallinen yleiskatsaus löytyy esimerkiksi HIV.govin perusohjeista. HIV.gov: Perustiedot PrEPistä.
