Luteaalivaiheen vajaatoiminta tarkoittaa, että progesteronin vaikutus kuukautiskierron toisessa vaiheessa ei riitä valmistamaan kohdun limakalvoa hedelmöittyneen munasolun kiinnittymiseen. Se voi aiheuttaa lyhyen luteaalivaiheen, tiputteluvuotoa ja pienemmän raskaaksi tulemisen todennäköisyyden. Tarkalla kierronseurannalla, kohdennetuilla tutkimuksilla ja yksilöllisesti suunnitellulla hoidolla voidaan parantaa onnistumisen mahdollisuuksia merkittävästi.
Määritelmä ja perusasiat
Ovulaation jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka tuottaa progesteronia. Tämä hormoni kypsyttää kohdun limakalvoa, vähentää kohdun supistuksia ja säätelee immuunivastetta, jotta alkio voi kiinnittyä. Yhtenäistä laboratoriomääritelmää luteaalivaiheen vajaatoiminnalle ei ole olemassa; lääketieteelliset yhdistykset kuvaavat sitä kliinisenä oireyhtymänä, jolla on vaihtelevat kriteerit. Diagnoosia ei tule koskaan perustaa yhteen mittaukseen, vaan useiden kiertojen tuloksiin ja oikeaan ajoitukseen. ASRM 2021.
Tutkimusnäyttö ja keskeiset luvut
- Hedelmättömyys maailmassa: noin 1/6 ihmisestä kärsii hedelmättömyydestä. Arviointi aloitetaan yleensä 12 kuukauden jälkeen (alle 35-vuotiailla) tai 6 kuukauden jälkeen (yli 35-vuotiailla). WHO.
- Luteaalituen käyttö IVF/ICSI-hoidoissa: hoidon vakiokäytäntö; muoto, annos ja kesto riippuvat protokollasta. ESHRE.
- Progestiinien käyttö toistuvissa keskenmenoissa: tutkimusten mukaan vaikutus elävien syntymien määrään on pieni tai olematon; käyttö arvioidaan tapauskohtaisesti. Cochrane.
Diagnoosi
- Ovulaation varmistaminen: seerumin progesteronin mittaus luteaalivaiheen keskellä (yksilöllisen kierron mukaan). Yksi arvo ilman oikeaa ajoitusta ei riitä diagnoosiin. ASRM.
- Kierronseuranta: kohdunkaulan liman, LH-testien ja peruslämpötilan seuranta – mieluiten yhdistettynä.
- Ultraääni: kohdun limakalvon paksuus ja rakenne sekä keltarauhasen näkyminen (tarvittaessa Doppler).
- Kohdennetut laboratoriotestit: TSH, prolaktiini ja LH/FSH epäilytapauksissa; vältä laajoja hormonipaneeleja ilman selkeää syytä.
Käytännössä kaksi hyvin ajoitettua mittausta peräkkäisissä kierroissa antaa luotettavamman tuloksen kuin yksittäinen “päivä 21” -testi vaihtelevissa kierroissa.
Syyt ja riskitekijät
- Puutteellinen munarakkulan kypsyminen (esim. PCOS), epätasapaino LH/FSH
- Kilpirauhasen sairaudet, hyperprolaktinemia
- Endometrioosi, krooniset tulehdukset, kohdun rakennepoikkeavuudet
- Perimenopaussi, hormonaaliset muutokset ehkäisyn lopettamisen jälkeen
- Elämäntapa: tupakointi, alkoholi, ylipaino, krooninen stressi, univaje
Hoito
Hoito riippuu syystä, iästä, kierron tiedoista ja muista tekijöistä. Tavoitteina ovat ovulaation varmistaminen, kohdun limakalvon laadun parantaminen ja hedelmöittymisen todennäköisyyden lisääminen.
- Vaginaalinen progesteroni: vakiokäytäntö hedelmöityshoitojen jälkeen; muuten käytetään yksilöllisesti. ESHRE.
- Ovulaation induktio: letrotsoli tai klomifeeni munarakkulan kypsymisongelmissa; valinta riippuu profiilista ja endometriumvaikutuksesta. ASRM.
- hCG-triggeri: voi tukea luteaalivaiheen toimintaa; hyöty–riski tulee arvioida erikseen.
- Toistuvat keskenmenot: progestiineja suositellaan vain perustellusti, koska tutkimusnäyttö on rajallinen. Cochrane.
Turvallisuus: yleisiä lieviä haittavaikutuksia ovat väsymys ja rintojen arkuus. IVF-hoidoissa huomioi OHSS-riski.
Fytoterapia
- Rohtopippuri (Vitex agnus-castus): voi auttaa prolaktiiniin liittyvissä kiertohäiriöissä; todiste luteaalivaiheen pitenemisestä on rajallinen.
- Akupunktio: joissakin tutkimuksissa parantunut kohdun limakalvon verenkierto, mutta kokonaisvaikutus epävarma.
- Homeopatia tai yrttiseokset: ei osoitettua vaikutusta keskeisiin kliinisiin tuloksiin.
Luontaishoitoja voi käyttää täydentävinä, mutta ne eivät korvaa lääketieteellisiä hoitoja.
Käytännön vinkit
- Ajoituksen optimointi: käytä LH-testejä ja kohdunkaulan liman seurantaa luteaalivaiheen oikean ajankohdan määrittämiseen (verikokeita ja lääkitystä varten).
- Uni ja stressi: 7–9 tuntia unta, päivittäinen rentoutumisrutiini (hengitysharjoitukset, jooga, kävely).
- Ravitsemus: riittävästi proteiinia, täysjyvää, vihreitä vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä; harkitse omega-3-lisää, jos saanti on vähäistä.
- Paino ja liikunta: kohtuullinen energiavaje, jos BMI > 25; 150 minuuttia kohtuullista tai 75 minuuttia intensiivistä liikuntaa viikossa sekä kaksi voimaharjoittelukertaa.
- Vältettävää: tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja “hormoniboosterit” ilman näyttöä.
- Omaseuranta: kirjaa kierron ja mittausten tiedot – se helpottaa hoidon yksilöintiä.
Yleisten hoitovaihtoehtojen vertailu
| Vaihtoehto | Tavoite | Näyttö | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Vaginaalinen progesteroni | Luteaalituki (erityisesti IVF:n jälkeen) | Vahva näyttö IVF/ICSI-hoidoissa | Annostus protokollan mukaan; yleensä lieviä haittavaikutuksia |
| Letrotsoli / Klomifeeni | Ovulaation induktio | Vakiomenetelmä ovulaatiohäiriöissä | Letrotsoli on lempeämpi endometriumille; edellyttää seurantaa |
| hCG-triggeri | Luteaalitoiminnan tukeminen | Tapauskohtainen | Huomioi kystien ja OHSS:n riski |
| Progestiinit RPL:ssä | Keskenmenojen ehkäisy | Rajoitettu hyöty | Käytä vain harkiten ja neuvonnan jälkeen |
Myytit ja faktat
- Myytti: “Yksi progesteroniarvo riittää diagnoosiin.” — Fakta: ajoitus ja konteksti ovat ratkaisevia. ASRM.
- Myytti: “Progesteroni auttaa aina.” — Fakta: IVF-hoidoissa vakiokäytäntö; muuten yksilöllisesti harkittava. ESHRE.
- Myytti: “Progestiinit estävät toistuvat keskenmenot.” — Fakta: tutkimusten mukaan hyöty on pieni tai olematon. Cochrane.
- Myytti: “Mitä enemmän testejä, sitä parempi diagnoosi.” — Fakta: kohdennetut ja oikein ajoitetut testit ovat hyödyllisimpiä. ASRM.
- Myytti: “Yrttilääkkeet korvaavat lääketieteellisen hoidon.” — Fakta: voivat tukea, mutta eivät korvaa hoitoa.
- Myytti: “Jokainen lyhyt luteaalivaihe on poikkeava.” — Fakta: kiertovaihtelut ovat normaaleja; arvioi useissa kierroissa.
- Myytti: “Vain annos ratkaisee.” — Fakta: ajoitus ja antotapa ovat yhtä tärkeitä.
- Myytti: “Stressi ei vaikuta hedelmällisyyteen.” — Fakta: krooninen stressi voi häiritä hormonitasapainoa ja ovulaatiota.
Yhteenveto
Luteaalivaiheen vajaatoiminta ei ole pelkkä laboratorioarvo, vaan kliininen kokonaisuus. Huolellinen kierronseuranta, oikea ajoitus ja yksilöllinen hoito voivat merkittävästi parantaa raskauden todennäköisyyttä. Keskity ajoitukseen, selkeisiin tavoitteisiin ja johdonmukaiseen toteutukseen – niillä on suurin vaikutus arjessa.